sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

7+5

Onnistuneet juhlat takana.


Tyytyväiset lapset ja tyytyväinen äiti ;)
Huonomminkin olis voinu mennä. Perjantaina joskus viiden aikaan älysin, että hienoa, kaikki kakut onkin tehtävä jo tänä iltana. Toimeen siis, onneksi mukava seura siivitti hommaa mukavasti. Sampo kävi pitsat kirkolta.
Pitsatauko tosin hyydytti tämän mamman ihan täysin. Kun saatiin lapset nukkumaan olin kyllä ihan poikki.



Mutta kun jotain on päättänyt se tehdään, vai mitä :)
Voileipäkakkujen tekoon siis mars. Ensimmäisten sellaisten. Olin tehnyt tahmeaa ajatustyötä näiden kakkujen suhteen monta päivää. Mitä leipää, miten paljon kostutetaan, mitä väliin jne...
Flunssaisena makuaistikaan ei ollu ihan kohillaan ja piti luottaa vähän Samponkin makuarvioon täytteiden suhteen :O
Kun lopulta sain kaksi kakkua jääkaappiin, läksin aika toiveikkain mielin nukkumaan.


Tälläkertaa itselleni epätyypilliseen tapaan tein kakut ihan ohjeiden mukaan. Paitsi voileipäkakut kyllä ihan omasta päästä. Onnin Daim-kinuskikekakun ohje on Hellapoliisin sivuilta.




Daim-kinuskikakku

Pohja:
50 g margariinia
100 g Daim-suklaata (suklaalevystä)
3-4 dl riisimuroja

Täyte:
5 liivatelehteä
2 1/2 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
200 g vanilja tuorejuustoa
100 g Daim-suklaata rouheena (Maraboun suklaalevystä)
3/4dl kinuskikastiketta
1 tl vaniljasokeria
1/2 dl vettä

Sulata margariini ja Daim-suklaa kattilassa. Lisää joukkoon riisimurot, sekoita tasaiseksi.
Vuoraa halkaisijaltaan 22-24 cm irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla.
Levitä riisimuro-suklaaseos vuoan pohjalle.

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.
Vaahdota vaniljakastike, lisää joukkoon vaniljatuorejuusto, veitsellä karkeaksi rouhittu Daim-suklaa, sekä kinuskikastike ja vaniljasokeri.
Kuumenna vesi kiehuvaksi, liuota vedestä puristetut liivatteet kuumaan nesteeseen.
Sekoita neste ohuena nauhana täytteeseen koko ajan sekoittaen.
Kaada täyte vuokaan ja nosta jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi tai yli yön.

Irroita kakku vuoastaan ja nosta tarjoiluvadille. Koristele.

Tästä tuli tosi hyvää. Kakussa maistui mukavasti vanilja, kinuski ja Daim. Pohja oli kivan erilainen niihin ainaisiin koviin keksipohjiin verrattuna. Ehkä hieman häiritsi riisimurojen pehmentyminen. En tiedä jos laittaisi hieman vähemmän rasvaa, auttaisiko se pitämään ne rapeampina..Liivatettakin oli juuri sopivasti. Monesti kun ohjeista voi vähentää ainakin yhden liivatelehden. Nyt kakku oli juuri sopivan pehmeää, kestäen silti leikatessa hyvin kasassa :)


Saimi toivoi prinsessakakun, joka toteutettiin kooten kakku kulhoon. Täytteeksi vadelmamoussea.

Vadelmamousse:
 
6 liivatelehteä
2,5 dl kermaa vaahdotettuna
200 g appelsiinituorejuustoa
3-4 dl vadelmia, soseutettuna
0,5-1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
0,5 dl appelsiinimehua liivatteiden liuottamiseen 

Laita liivatteet likoamaan runsaaseen, kylmään veteen.
Vaahdota kerma vaahdoksi, lisää joukkoon tuorejuusto.
Mausta sokerilla ja vaniljasokerilla. Lisää joukkoon soseutetut marjat.
Kuumenna mehu/vesi mikrossa kiehuvaksi, purista liivatteet vedestä ja liuota ne kuumaan nesteeseen, anna jäähtyä noin minuutti.
Kaada liivateneste ohuena nauhana koko ajan sekoittaen täytteeseen.
Leikkaa kakku kolmeen osaan. Laita muutama reilun kokoinen kelmunpala kulhoon, täytä kakku kulhoon ylösalaisin.
Anna hyytyä mielellään yön yli. 

Sitten vaan kipataan kakku lautaselle, koristellaan mekko ja isketään prinsessa mekkoonsa. Hyvä tuli. Täyttteestä tuli raikasta, liivatetta oli myös tässä ohjeessa sopivasti. Vadelmansiemenet olisi ehkä voinut siilata pois. Alkuperäinen ohje löytyy Hellapoliisin sivuilta kuningatarkakun alta. Tätä aavistus muokattu.


Huomioi erittäin epäkäytännölliset koristeet :D

Voileipäkakut oli vaaleasta siemenvuokaleivästä, pitkittäin viipaleiksi leikattu. Kostukkeeksi lihalientä (1l vettä+2 lihaliemikuutiota). 1-täytteessä oli savukinkkua, kevätsipulia, sinappikurkkusalaattia, creme fraicea, turkkilaista jugurttia, suolaa ja mustapippuria. 2-täytteessä pieneksi silputtua paprikaa, creme fraicea, turkkilaista jugurttia, valkosipulituorejuustoa, suolaa ja valkopippuria. Määristä ei juuri hajua ;)
Mutta hyvää kuulemma oli. Kannatti kokeilla, ei se niin vaikeaa ollutkaan kun aina väitetään :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti