Pikaruokaa

Kun ulkona on hyvä ilma, ei tule lähdettyä tarpeeksi ajoissa sisälle ruuan laittoon. Yleensä silloin ei jääkaapissakaan ole oikein mitään..tai sille ainakin tuntuu! Kyhätään pikaruokaa :)

Makkarapannu

Pilkotaan pannulle reilusti sipulia ja paprikaa, kuullotetaan hetki. Pilkotaan makkara ja heitetään joukkoon. Paistellaan vähän aikaa. Sillä aikaa keitetään pilkottu parsakaali kaveriksi.

Hah, kyllä nuo ainakin söi mukisematta :)

Toinen ihan loistava pikasapuska on tämmösen laiskan äidin versio sosekeitosta..

Kasvissosekeitto

Kuoritaan muutama peruna ja pilkotaan aika pieneksi, että kypsyy nopeasti. Joukkoon pussillinen pakastekeittojuureksia. Mausteet joukkoon ja keitellään kypsäksi. Sauvasekottimella soseeksi, tarvittaessa vaikka maidolla jatkaa jos jää liian jäykäksi :) Sulatejuustoa pieni pala joukkoon jos jääkaapista sattuu löytymään.

Ja avot, kyllä uppoaa. Valmista nopeesti. Nam :)

Taloudellista syötävää :)

Oikein naurattaa tuo otsikko. Rupeisko Martaks vai liittyskö Maatalousnaisiin..
Jälkimmäistä Sampo tässä joku ilta taaksepäin jo ehti ehdottaakkin. Tai vaikka kylätoimikuntaan 8)
Ihan vakavalla naamalla vielä :)

Ehkei kuitenkaan, mutta tässä teille muutama juttu, joista itse sain kyllä ihan hyvät "vitsi mä oon hyvä"-kiksit ;D

Perunarieskat

3dl tähteeksi jäänyttä perunamuussia

1 kananmuna

1tl suolaa

2-3dl vehnäjauhoja

Sekoita jäähtyneeseen muussiin suola ja kananmuna. Jauhoja vähän sen mukaan miten jäykkää muussi on..itse laitoin n. 2dl..saa olla aika pehmeää. Älä vaivaa sitkoa, hyvä sekoitus riittää.

Lusikoi kökköset uunipellille, painele jauhojen kanssa littanoiksi (n.1cm) ja pistele haarukalla reikiä.

Paista 250 asteessa kunnes saavat väriä.

Meillä oli tälläkertaa peruna-porkkanamuussin jämät ja tuli kyllä tosi hyviä. Ja hei, yhtään ruokaa ei tarvinnu heittää pois :)
Rieskoille, tai lepuskoille, kuten lapset Lappeenrannan jäänteinä vielä näitä kutsuvat, tehtiin kaveriksi marjapaistos (= jääkaapin tyhjennys).

Marjapaistos

Pakastimen kätköistä erilaisia marjoja maun mukaan. Uunin kestävään vuokaan, sekoitetaan joukkoon pari ruokalusikallista perunajauhoja (ei välttämätön) ja sopivasti sokeria. Päälle Kaurahiutaleita: Sulata margariinia tai voita n.50g, sekoita joukkoon..öö..ainakin pari desiä, ehkä meni melkein kolme..kaurahiutaleita. Sokeria ja me laitettiin myös pari ruokalusikallista kookoshiutaleita kun niitä sattui olemaan. Sörsseli marjojen niskaan ja koko komeus uunin n. 225 asteeseen, niin kauan kun näyttää sopivalle ;) Eli kaurahiutaleet saaneet väriä ja rapeutta.

Antaa vähän jäähtyä ja kylkeen maustamatonta jugurttia.

Ai että kuulkaa miten on fiilikset korkeella hyvä paukutella henkseleitä kun on kerrankin saanu lapsilleen eteen näinkin täydellistä, täydellisen kotiäidin täydellistä kotiruokaa ;)
Ehheh, syödään sit taas huomenna maksalaatikkoa ja pinaattilettuja HYVÄLLÄ mielellä ja HYVÄLLÄ omallatunnolla.
Mutta oikeesti. Hyvä mieli. Suosittelen.

Vieroitusoireita

Sokerista.
Jotain oli viimein tehtävä. Liikaa suklaata, karkkia ym herkkua..paljon. Namnamnam :P

Motivaation kasvattelua pikkuhiljaa ja sitten yllättäen löytyi se sopiva kipinä. Nyt vajaa viikko takana herkuttomia päiviä ja aikamoiset vieroitusoireet edelleen :) Kiukuttaa, ärsyttää ja tekis kokoajan mieli jotain hyvää. Mutta keksit on pysyneet paketissaan ja kaupan karkkihylly on kierretty kaukaa. Se on jo paljon :)

Vieläkun löytäis jonkun mielekkään tavan liikkua. Hyviä tekosyitä on pitkä lista ;)
Odotan kyllä kovasti, että pääsen tuon pihan kimppuun. Ensin tarvitaan hieman järeämpiä apulaisia, traktoria esimerkiks. Ja roskalava!

Ihan hyötyliikuntaakin tosin vois rouva harrastaa ihan vaikka heti just (jos vaan kehtais), tänne uuteenkin kotiin tulee pölykoiria, muruja ja hiekkaa. Kerääntyy pyykkiä. Ja tavaratkin kummallisesti kuleksii mihin sattuu!
Jokunen muuttolaatikkokin odottelee purkajaa..ikkunat pesijää.

Tai ehkä unohdan nyt mieltä kalvavan herkkunälän ja tekemättömät kotityöt ja menen muovailemaan lasten kanssa. Termiitti on päiväunilla :)

Harmaita kuvia ja oksentamista

Varsin vaihtelevassa säässä ulkoiltu viimepäivinä. Kaivattais jo hieman lämpimämpää säätä ja vihreämpää luontoa. Harmaus tympii. (Kuvat taitaa olla viikon takaa..väriä ei oo ilmestyny yhtään enempää mutta kyllä täälläkin

Me otettiin sunnuntaina nopea lähtö Lappeenrantaan/Imatralle ja käytiin tankkaamassa hyvää mieltä pitkäksi aikaa. Tällä kertaa hyvin pikainen reissu. Harmittaa aina kun ei ehdi nähdä kaikkia ihania tyyppejä..
Kuin tyhjästä ilmaantunut oksennustauti lyhensi reissua vielä entisestään. Kotiin ajeltiin sitten oksentelevan lapsen kanssa :(
Mutta juu, positiivisen puolelle jäi reissu kirkkaasti. Tultas useemmin jos ilettäs ;)

Lapset nautti kyllä ihan täysillä kavereiden seurasta. On niitä ikävöitykkin! Vanhaa kotiakin ikävöivät edelleen..loppuuko se ikinä?
Oli siellä muuten kevätkin jo pidemmällä. Haravoimaan pääsi jo mainiosti, jokapaikassa leskenlehtiä. tänään löytyi meidän tieltä ensimmäinen!

Polkupyörätkin otettiin tänään esille :) Tie on nyt vasta tarpeeksi kuiva.
Vienoa harmittaa kun sillä ei ole polkupyörää... :(

....Tässä välissä käyty putsaamassa ja kuivittamassa pieni oksennuspotilas. Ja pesemässä pinnasänky, lattia ja seinää metrin korkeudelle..komeassa kaaressa lensi :(
Ehdinkin jo vähän ihmetellä et oliks tää tosiaan tässä..ei ollu,ei.
Ehkäpä mä nyt sit lähden tekemään erinäisiä varotoimenpiteitä uudelleen, tänään kun korjasin edelliset pois. Jep.

Kaurakeksit

Söin viikolla siskoni tekemiä ihania kaurakeksejä. Slurps!
Ohje on Valion sivuilta. Me noudatettiin siskon ohjetta lisäämällä pikkuisen kookoshiutaleita (ja itse jätin vaniljasokerin pois koska sitä ei kaapista löytynyt).
Tosi hyviä. Liian hyviä :)

Kaurakeksit

125g voita

2½dl sokeria

1 muna

1tl vaniljasokeria

2½dl kaurahiutaleita

2dl vehnäjauhoja

1/3tl leivinjauhetta

Vaahdota sokeri ja pehmeä voi. Lisää joukkoon kananmuna ja vaniljasokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne. Sekoita hyvin ja leivo taikina tangoiksi. Paloittele ja pyörittele taikinasta palloja. Jätä niille tilaa levitä uunissa!

175 astetta, n. 14min.

Ja siis itse laitoin niitä kookoshiutaleita n. 2tl. Eli vain niin vähän, että toivat aromia mutta eivät maistuneet varsinaisesti kookokselle. Lapset ei edes kookosta huomanneet ;)
Vaikka mainitsivat kyllä, etteivät nämä ole kyllä samanlaisia kuin Heikin tekemät (no ei, kun näissä on vehnäjauhoa). Ehkä täytyy vielä pyytää se oikea resepti ;)
Illalla piti kuitenkin vielä tehdä toinen satsi, eikä nytkään isossa lasipurkissa ole enää kuin puolet jäljellä :P
Mukavaa viikonloppua!!

Rangaistus

Ou nou. Kuka se eilen mainostikaan ettei ole mihinkään kiire?
Sitä mietin minä tänään kun poliisiauton takapenkillä ensimmäisen kerran istuin. Ensimmäiset ylinopeussakot, rikesakko 100 euroa.
Olisihan tuon summan voinut muuhunkin käyttää..harmittaa. Niinhän sen kuuluukin. Se on rangaistus.
Vain hetkeä ennen katsoin mittaria ja hiljentelin. Ilmeisen epäonnistuneesti vaan se vauhti siellä kahdeksassakympissä kesti. Joten kun poliisisetä tienvarresta vilkutteli, tiesin kyllä sanomattakin minkäverran mittari näytti.

"Mittari näytti satasta kun tällä tiellä sais vaan sitä kaheksaakymppiä ajella."
"Joo."
"Näyttää sulla olevan vielä tuolla takapenkillä tuommonen kallis lasti kyydissä.."
"Niin on."
"Ota paperit ja tuu käymään tuol autossa."
"Joo."

Hetki piti lapsia rauhotella ennen kun poistuin autosta. Ei, ne ei vie äitiä. Ei, meidän auto ei jää tähän. Ei, äitiltä ei oteta ajokorttia pois. Ei, ei ole mitään hätää. Menee vain hetki.
Vielä kun toinenkin poliisi istahti autoon, totesi hän totisella äänellä kolleegalleen "Kolme lasta kyydissä."
Silmäys minuun "Voi voi."
Joo, meni jo perille. Mietin jo et saankohan vielä ylimääräset rapsut siitä kun tulevaisuuden toivojani tuolla tavalla holtittomasti kuskailin :) Muuten poliisit olivat kyllä hyvin leppoisia ja mukavia.

Tuli kallis linnunpönttö ;) toivottavasti tuleva asukas osaa arvostaa sitä.

Ajellaanhan kaikki turvallisesti ja liikennesääntöjen mukaan. Onhan sillekkin syy miksi ne rajoitukset on olemassa!

Kodista, onnesta ja tunteesta

On ihanaa tulla kotiin. Se hetki kun tajuaa, että sydänkin asuu täällä..on helpottava ja lohdullinen. Tähän maisemaan kuuluun. Seisomaan tuonne pellon laitaan punaset kumpparit jalassa, yltäpäältä kurassa. Huutava ja kiemurteleva, vielä kuraisempi lapsi kainalossani. Väsyneenä mutta niiin onnellisena.

Niin. Se arkihan on ihan sitä samaa. Huikeine onnenhetkineen ja mustine turhautumiskuoppineen. Kiukkuineen kaikkineen. Elämä ei siis ole yhtään sen helpompaa kuin ennenkään, mutta se on juuri nyt ja tässä. Ei sitku. Ei ole kiire minnekkään.
Kiireettömyyden tunne korostuu nyt kun ei tarvitse kokoajan olla menossa ja tulossa. Vaikkei vielä valmista olekkaan, niin tietynlainen etappi on saavutettu kun täällä nyt asutaan. Täällä aika pysähtyy, sitä vähän laiskistuu lähtemään minnekkään. Nautitaan tästä nyt kun voidaan. Ollaan ihan vapaita tekemään lasten kanssa mitä lystää. Syksyllä sitten taas ihan eri kuviot.

Hieman yksinäistähän täällä voi välillä olla. Nuo meidän raksapojatkin kohta lähtee muille työmaille.
Meinaan yksinäisyydellä sitä kun seisoskelee pihalla seuraillen lasten leikkejä. Sillon sitä välillä kaipais juttukaveria. Eikä täällä niin vaan sujahdeta naapurin pihaan kun omat kuviot alkaa maistua puulta :)
Mutta ehkäpä sitä tottuu. Ja onhan meillä tuolla pihalla pientä puhdetta pitkäksi aikaa ;)

Kotiin on ihana tulla. Ihan vaikka vain kauppareissulta. Se on onnellinen tunne.
Ja sen kruunaa pöydänpäässä naurava mustikkasuu :)

Tuliaisia

Just tätä tarvitsinkin. Just tänään ja just nyt. Tuoretta ruisleipää Lappeenrannasta.

Kuinka lohduttavaa..nam. Helpottaa hiukan ikävää. Ei mulla muuta..

Oho!

Tätähän on juurikin tänään kirjoiteltu jo vuosi! Voinen todeta, että aika on mennyt nopeasti. Vuoteen on mahtunut kyllä paljon, tunnelmia ja tunteita laidasta laitaan. Isoja asioita.

Täyttä elämää :)
Hmm..tätä avataan vuorokaudessa keskimäärin 50 kertaa. Hiljaisimpina päivinä n. 30 ja vilkkaimpina yli 70! Miusta se on paljon..

Vielä puolitoista vuotta sitten en edes oikein tienny koko blogitouhusta mitään ;) sitten ihmettelin, kuka tällästä tekee, ihan hölmöä..jäin kuitenkin koukkuun toisten blogien lukemiseen :)
Ja sitten yks ilta naputtelin omani alkuun odotellessani Sampoa ja Mikkoa saunasta.

Mutta hei, ihan hirmu kiva kun olette käyneet. Tätä on ollu kiva kirjottaa :)
Tästä on hyvä jatkaa :)

Tyttöjen juttuja

Aivan karsee keli tänään. Mutta kylläpä lähtee lumet!
Yksi lapsista kuumeessa ni sisäpäivä passas paremmin kun hyvin. Paljon saatu aikaiseksi. Verhotankoja ja verhoja, naulakoita, muutamia huonekaluja. Pikku säätöjä :)

Ja vähän isompana saavutuksena, kierreportaat on ruuvattu sisälle. Tuossa ne nyt nököttää melkein paikallaan. Kunnon kiinnitystä ja kaiteita vielä vailla. Pahviparrikaadilla suojattuna, ettei kukaan vielä kiipeä niihin.

Tyttöjen huoneisiin laiteltiin tyttöjen juttuja :) Kuumeinen ja vatsakipuinen Saimikin ilahtui kovasti uusista jutuista. Ja kyllä ne omaakin silmää kovasti miellyyttää. Väillä meinaa kyllä olla kovin malttamaton olo näiden sisustusjuttujen kanssa, mutta pikkuhiljaa pikkuhiljaa..

Ens viikko on taas niitä, jolloin tuskin mikään etenee. Yritetään sietää (ja saada huomenna aikaisiksi paljon)  ;)

Kaikuuu..

Muutama mukava päivä takana :)
Perhe ruokittu asianmukaisesti, nautiskeltu mukavasta seurasta, kauniista säästä ja tiestysti siitä kurasta! Ojankaivuu, mitä parhainta puuhaa :D

Kävelty pitkin peltoja, hanki kantaa äidinkin, juuri ja juuri ;) Huudeltu metsään ja ihmetelty kuka sieltä vastaa. Siitä sopivalla aasinsillalla lasten kanssa keskustelua aiheesta "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan".

Kotonakin kaikuu vielä kovin, vaikka verhojakin jo ripusteltu. Ja kyllä, niihin likaisiin ikkunoihin. Mutta tiedättekö, mua ei haittaa :) Pystyn oikein hyvin elämään sen asian kanssa.
Siis niiden likasten ikkunoiden, en kaikumisen. Sille on tehtävä jotain!

Vetäiskääpä seuraavan lätäkön kohdalla kantapäällä siihen oja, ja katselkaa kuinka vesi virtaa..riemukasta :)  Aurinkoa päiviinne!!