Pari joulukuvaa

Mukavasti ja rauhallisesti aikaa vietetty. Sopivassa suhteessa rauhallista oloa oman perheen kesken ja sukulaisten/ystävien tapaamista. Huomenna poksautellaan pari rakettia taivaalle lasten iloksi. Luvataan ne perinteiset elämäntaparemontit ja aloitetaan uusi vuosi heti juhlimalla 2-vuotiasta Vienoa :D Mutta siitä lisää myöhemmin, nyt muutama otos jouluaatolta.

Rauhallista Joulua

Kuvien myötä toivotellaan täältä mukavaa ja rauhallista joulunaikaa kaikille. Kiireetöntä yhdessäoloa ja paljon suklaata. Jospa se joulupukki toisi vähän luntakin :)

Pieniä asennushommia vielä ennen seuraavaa sähkökatkoa ;)

Leivonta-apulaiset <3

Olenkohan tulossa vanhaksi kun kultareunaiset kupit alkaa näyttää kauniilta :)

Upeana kukkiva Amaryllis!!

Tyttöjen joulupinnit :)

Sampo teki lasten kanssa piparitalon <3 <3 <3

Näistä niin onnellinen.

Repolainen :)

En ymmärrä kuinka tuo lumisade aina ilmestyy noihin ulkokuviin! :D Mutta onhan se ihan hieno. Hyväkuntoinen ja utelias kettu on kyllä vielä hienompi :)
Meidän toiset meni hakemaan joulukuusta. Tänään ja huomenna tavataan vielä vähän ystäviä ja piipahdetaan kaupassa.. Illalla laitetaan lahjoja pakettiin, juodaan glögiä ja syödään suklaata.
Ihanaa Joulua!!

Reissupäivä ja murtunut? varvas

Meinasi jäädä tämänpäivän Kuopion reissu tekemättä.
Eilisiltana lapset odotti isiä kotiin viikon reissulta ihan malttamattomana ja meininki meinas karata nahistelun puolelle ihan taukoamatta. Arvelin olla hyvä äiti ja olla lasten kanssa hippasta. Kivaa olikin kunnes tein upean väistöliikkeen ja potkin varpaani ovenkarmiin. Kaaduin oikea polvi edellä lattiaan. Näin tähtiä. Koski ihan jumalattomasti!!

Amaryllis kukkii upeasti, tällä hetkellä siinä on seitsemän kukkaa!!

Itku ihan silkasta kivusta ja lopulta siitä etten ala jos ostosreissu aikuisessa seurassa peruuntuu. Kaikki joululahjat oli ostamatta. Uhkailin että lähden vaikka mikä olis.
Aamulla nukuin pommiin. Kävellä kärsi juuri ja juuri. Oikea polvi ihan musta, koko vasen jalkaterä varsin kipee..Mutta kun meni kerran kengät jalkaan niin matkaan lähdettiin. Buranan siivittämänä.

Huomatkaa Saimin itseasentama joulusukka :D

Kylläpä aikamoinen reissu oli. Lahjat tuli kuitenkin ostettua ja muutkin jutut mitä tarvittiin. Päivän parhaana asiana vielä lopuksi sylittämään ja nuuhkimaan pientä ihanaa pehmeäposkista vauvaa. Niin rakas pikkuinen! Täti sai vaihtaa vaipankin :) Miten tuollaisesta pikkuotuksesta voikin hullaantua niin totaalisesti!

Sampo oli asentanu jouluvalot :)

Kotona odotti onnellinen joukko. Lapsilla oli selvästi ollu isin kanssa hirmu mukavaa. Ne oli tehneet piparkakkutalonkin. Ihan ite!! <3

Olin suunnitellut kölliväni lopuniltaa kullan kainalossa kipeää jalkaani potien, mutta miespä karkasikin poikien pikkujouluihin! Niinpä jäin yksin kuuntelemaan kuinka hiiri ajaa rallia kattopaneelien päällä (totisesti toivon että pysyy siellä). Ehkäpä neulon yhdet villasukat loppuun ja syön pari suklaata :)

Mukavaista lauantai-iltaa!

Suklaakakku

Oi kun tuli herkullista.
Alkuperäistä ohjetta hieman mukaellen..valmista porkkanasosetta sekaan reilulla kädellä. Aavistus jauhoja lisää, reilusti kaakaojauhetta ja hyvää siitä tuli :)
Suklaaporkkanakakun lisäksi pakkaseen on leivottu korvapuusteja ja banaanikakkua.

Suklaaporkkanakakku

125g voita tai margariinia

3dl sokeria

2 munaa

100g tummaa suklaata

2dl kermaviiliä

1tl vanilliinisokeria

2tl leivinjauhetta

5 dl vehnäjauhoja

3/4dl tummaa kaakoajauhetta

n. 1,5dl valmista porkkanasosetta

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen seosta voimakkaasti vatkaten. Rouhi suklaa ja lisää se taikinaan. Lisää kermaviili (jota itse laitoin ehdä 1dl) ja porkkanasose. Lisää kuivat aineet. Sekoita.

Lusikoi voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan (itse tein taikinan puolitoistakertaisena ja riitti hyvin kahteen hieman pienempään vuokaan). Paista 175 asteessa, uunin alatasolla n. tunti

Jäähtyneen kakun päälle passais valutella vaikka suklaata ja heittää päälle vaikka vähän kookoshiutaleita (vaik ne ei kyllä kovin hyviä ookkaan ;) mut kauniita).
Ja sit sille käy noin. Jäljelle jää vain murut :)

Hetkiä

Väsyttää ihan vietävästi :) Silti hymyilyttää.
Aamulla lähdettiin lasten kanssa hyvissäajoin liikkeelle. Ensin vähän tehtiin lumitöitä omassa pihassa, vietiin Onni kouluun ja kurvattiin tyttöjen kanssa kerhoon. Kovin oli vähän porukkaa ja siksi hyvin rauhallista. Mukava oli askarrella lasten kanssa ja jutustella samalla aikuisten kanssa.

Kerhosta kurvattiin hakemaan S-marketin lahjoittama valtava kassillinen ruokaa, suklaata, kahvia yms. :D Kiitos! Vielä postimerkin ostoon ja hakemaan Onnia koulusta. Matkaa jatkettiin suoraan Mummulaan. Leppoisasti sujui loppupäivä siellä. Lapset tykkäsi olla ja leikkivät niin nätisti <3

Hups vaan ja kello olikin niin paljon, että totesin viisaammaksi tehdä iltapesut siellä ja tytöille löytyi mummun laatikoista varayökkärit päälle. Kotiin päästyä lapsista nukkui yksi ja loput kaksikin vaipui untenmaille aika kivuttomasti.

Sain äitiltä uudet kengät ja vielä kauniin kahviastiaston lainaan. On niin hyvä mieli! Kiitos.
Niin, kiitos tästä kivasta päivästä :) Huomenna luvassa lisää kivaa. Kylään tulee pieni neiti kaksi vee, joka vakaasti on sitä mieltä, että hän lähtee jo eskariin. Taksikin kuulemma odottaa jo pihassa ;) Ja reppukin on pakattu.

Kuvituksena tällä kertaa sekalainen joukko mukavia hetkiä :)

Hiljaa se hiipii

Se joulutunnelma. Kutkuttava tunne sisällä. Iloa ja jännitystä :) Odotusta.
Joulussa melkein parasta on nimenomaan se odotus.

Enkä nyt puhu lapsista vaan ihan itsestä :)
Ensin marraskuun miettii, että ei oo yhtään joulufiilis. Viimeistään itsenäisyyspäivänä kuitenkin alkaa väistämättä tuntua jo paremmalle. Jouluvaloja paljon ja hyvissäajoin esille. Karkkia, kukkia ja kimallusta.

Kun amaryllis aukeaa ja hyasintti alkaa tuoksua...mmmm. Virittelen itseäni joululeivonnaisten tekoon. Mietiskelen hiljaa mielessäni mitä tälläkertaa tahtoisin leipoa. Kokeilisinko jotain uusia vai mennäänkö perinteisillä. Molempi parempi ehkä kuitenkin :)

Ajatukset juoksee verkkaan, millainen on meidän ensimmäinen joulu tässä kodissa. Ainakin päätän olla yrittämättä liikaa ja nauttia odotuksesta. Omasta ja lasten. Tuleekohan meille joulupukki?
Joulujuttuja miettiessä valmistuu mukavasti taas yhdet villasukat rakkaille <3

Voi jehna.

Voi kun on menny surkeeks tämäkin harrastus. Varsin ristiriitaiset fiilikset..ollut niin mieluista hommaa ja mukava tänne tarinoida. Sit hiipuu hiipuu. Tuntuu, ettei ole mitään kirjotettavaa ja sit jos oliskin, ni kameraan ei ole kyllä tullu tartuttua viimeaikoina ja kuka nyt kuvatonta viitsii lukea! Että viimeistään siihen tuntuu tyssäävän. Ja ei, mua ei todellakaan haittaa tää valottomuus :D ei ole minun vaatimustaso kuvien laadun suhteen vielä sillä tasolla :)

Lokakuu ja marraskuu on pimeydellään syöny mut. HAM! Mutta hei, mä ostin uudet legginsit. Jäätävän rumat, galaksikuosilla. Lasten mielestä ne jopa hohtaa..ei kai sentään :)
Ompahan vaihtelua niille kirjaville kukkapöksyille.
Ei sillä, ostin muutaman hieman asiallisemmankin vaatteen. Niin ja sukkia. Ja kengät. Tuuletimma päätä kaverin kanssa Kuopiossa Cheekin ja Jenni Vartiaisen avulla. Jälkimmäinen oli livenä aivan mahtava. Pääsi yllättämään kun en ole aiemmin häntä niin noteerannut. Vau.
Ah, nukuin hotellin pehmeissä lakanoissa kuin murmeli :)
Reissu oli tarpeen.

Galaksipöksyistä ei harmi kyllä ole kuvaa, mutta niistä sujuvasti hiuksiin..Pukkaako se ikäkriisiä vai mikä se mieltä sekottaa. Oma tyyli aika hakusessa, ei oikein tiedä millaisia vaatteita tahtois (paitsi em. legginsit) ja hiuksiinkin uhkailin violettia irokeesia. Sampo sanoi, että tukkaan ei kosketa, eikä ainakaan mennä ite leikkelemään. Seuraavana iltana se oli jossain reissussa. Leikkasin Fiskarsin taloussaksilla ihan karskisti polkan, nips naps vaan. Kai sitä vois jossain käydä vähän siistimässä :)
Sovitin myös uusia silmälaseja. En vielä tohtinut vaihtamaan. Kyllä ne oli niin saatanan rumia. Jätetään hautumaan..

Ei siis enää tuota ponnaria päälaella..

Pari ikean pahvilaatikkoa on tänään muuttanut muotoaan. Tyttöjen kanssa saatiin niistä työpöytä, baarijakkara, kirjahylly ja vuodesohva. Hyvä me ;) Niin ja lintulaudalla vieraili harmaapäätikkarouva. Hienoa.
Joulu on ihan kohta.

Tasainen jumputus

Tai tasaisesti kiihtyvä jumputus. Päässä poksuu. Hetki sitten korvista höyry nousi v...tti kun pientä eläintä. Mielessäni sadattelin kaikenlaista laidasta laitaan. Olin kyllästynyt iltoihin yksin lasten kanssa, olin kurkkua myöten taynnä noita vinkuvia lapsia. Esikoisen karjuessa omassa huoneessaan kovempaa ja kovempaa, oma verenpaine kohosi kohoamistaan.

Kirjavat leggarit on kasvanu jalkaan kiinni. Sama nyppyinen neule päällä joka päivä. Vain topin väri vaihtuu. Tosi freesi olo..

Havun väriset sukat.

En kyennyt muuta kuin istumaan hiljaa sohvalla. Kädet puuskassa ja ajattelemaan kuin tää on niin hanurista!

Päivälliseksi neljä omatekemää lihapullaa (kylmää) chilikastikkeella ja Saksasta tuliaiseksi saatu suklaa. Jees. Plus ehkä pari kourallista suklaamuroja. Hyvä ruoka parempi mieli :/

Sitten tajuntaan iskee tasainen jumputus. Toisenlainen. Kosketinsoittimet. Ja hiljaisuus.
Esikoinen on rauhoittunut soittamaan valmiin kompin päälle omiaan. Tytöt värittää edessäni lattialla nätisti.
Eikä mua enää v...ta.

Eli kun äiti on hiljaa niin kaikki on paremmin. Hmm..joskus varmasti näinkin.
Tiedän kyllä, ettei tämän harmonian rikkoutimiseen tarvita kuin sekunnin sadasosa ja PAM! Taas mentiin..än yy tee nyt!

H&M Homen keittiöpyyhe pääsi kehyksiin.

p.s Siunattu Pikku Kakkonen