Ajatuksia

Ulkona tuoksuu hyvälle sateen jälkeen. Pieni sade toi kaivattua puhdistusta. Jospa sipulikukatkin siitä vähän virkistyisivät..maa on niin rutikuivaa.
Maisema on vielä aika ankea. Pientä väriä koivuissa vasta havaittavissa. Peltotöihin pääsee varmasti ensiviikolla.

Sitä ennen on kuitenkin Vappu. Ja sen viettoon tämä joukko suuntaa entisille kotikulmille. Jes. Kyllä tätä on odotettu! Pitkä, ihan liian pitkä tauko tullut. Mutta aina on vaan tullut joku este ja reissu on vaan siirtynyt ja siirtynyt. Koputetaan nyt puuta ja pannaan sormet, varpaat ristiin, ettei kukaan sairastu.

Edelleen on vähän sellainen tunne kuin kotiin olisi menossa..herättää valtavasti tunteita. Saan helposti kiinni lähtöpäivän tunnelmista. Ja itku tulee herkästi edelleen kun sitä miettii.
Kun se oli meidän koti.
Ja kun siellä oltiin onnellisia. Koettiin paljon. Elettiin ihan sitä samaa arkea kuin täälläkin :)
Tahtoisin kävellä vanhalla pihalla, katsella ja muistella rauhassa. Tahtoisin ehkä myös käydä sisällä. Tajuaisiko sitä silloin, että se on jo jonkun muun koti? Olen miettinyt haluaisinko, että lapset pääsisivät käymään vanhassa kodissa. Mitä se heissä herättäisi? Tekisikö hyvää vai itkettäisiinkö sitten taas monta päivää vanhan kodin ikävää?

Miten tämä taas tuntuu niin mahdottoman vaikealle? Vai onko se vaan tämä odottavan herkkä mielentila?
Niin tai näin, minusta on ihana mennä sinne. Vaikka välillä itkettääkin kovasti. Olen niin kiitollinen ystävistä, jotka ottavat meidät avosylin vastaan <3
Tänä vuonna taisin myöhästyä haravointihommista, mutta olisiko kukkapenkit vielä kuopsuttamatta...

Plinsessa

On hän välillä niin prinsessa :)

Vieno on nyt 2v 2kk. Juttua on alkanut tulla vihdoinkin oikein hyvää tahtia. Edelleen neitokainen on hyvin varautunut vieraampien seurassa, eikä juuri puhua pukahda :D
Tyylilleen ominaisesti katselee aikansa ja tasan itse valitsee hetken ja ne ihmiset, joille antaa hieman siimaa. Vienoa ei niin vaan lirkutella syliin ja leikkeihin. Ne on ne muutamat harvat ihmiset, jotka saavat huomionosoituksia vähällä vaivalla. Muut tehköön kunnolla töitä jos kaveriksi mielivät.
Kovasti Vieno on kuitenkin reipastunut, eikä enää roiku kokoaikaa äidin lahkeessa. Kerhossa tykkää käydä ja leikkii omatoimisesti, vain välillä tarkastaen onhan äiti tallessa.

Kelien lämmetessä ja vaatetuksen keventyessä ulkoleikit ovat alkaneet myös sujua uudenlaisella draivilla. Mielikuvitusta löytyy. Kakkuja paistetaan ja soppaa keitetään. Keinuminen tavallisessa keinussa on nyt se juttu. Vauvakiikku joutanee odottamaan seuraavaa käyttäjää.

Vieno tykkää musiikista. Tanssiminen on ihanaa, varsinkin jos päälle vetäisee tanssihamosen, helmet ja ehkäpä vielä kimaltavan rusettipannan. Hyppimistä ja pyörähtelyä harjoitellaan ahkerasti.

Syömisissään edelleen aikalailla kaikkiruokainen ja ennenkaikkea hyväruokainen :D
Kasvikset, marjat ja hedelmät uppoaa mukisematta, jopa muuta ruokaa paremmin. Tästä tietenkin itse kovin tyytyväinen.
Päiväunet nukutaan vielä jokapäivä. Joitakin satunnaisia päiviä on ollut, että unet ovat jääneet välistä. Tyytyväisenä olen todennut, että ilmankin tarvittaesssa pärjää. Yöunet nukkuu kiltisti omassa sängyssä. Joinakin yönä pyytää laittamaan peittoa paremmin :D Muita palveluksia ei enää juuri tarvitse. Ajoittain kömpii aamusta pieneksi hetkeksi torkkumaan isin kainaloon <3

On meillä hieno tyttö :)

Kesälierit

H&M:n aletilausta tehdessäni silmään sattui varsin kauniit kesähatut tytöille. Koot sattui hyvin, otin reilumpaa mitä muuten käyttävät kun muistelin, että h&m:n hatut on olleet aika nafteja. Vienon hattu on 110/116 ja Saimin 122/128.

Alekoodin jälkeen hatulle jäi hintaa 5,95. Ei paha. Näitä tullaan käyttämään varmasti paljon. Hyvä, leveä lieri suoraa kasvot, korvat ja niskan. Jospa onnistuisin piilottamaan lippikset kokonaan...

Tilaukseen naputtelin myös Onnille ensi talveksi kirkkaan siniset toppahousut kahdellatoistaeurolla! Sukkia eurolla ja kalsareita muutamalla.
Aiemmin tilaamistani välikausitakeista (molemmat 140) vihreä softsell on juuri hyvä nyt kevääksi mutta menee varmasti vielä syksylläkin. Denim-kuosinen kuoritakki taas oli valtava (ja jäi palauttamatta..) Nyt kun sama takki oli alessa, nappasin kokoa pienemmän. Sama temppu vastaaville housuille.

En nyt aivan varma ole olisiko takille ollut välttämätöntä tarvetta..Poika on kai oppinut hieman katsomaan mitä touhuaa. Syksyllä kun takki oli jokaikisen koulupäivän jälkeen hurjan näköinen. Silloin olisin kaivannut toistakin takkia..
Softsell on ollutkin tosi mukava ja mieluinen käytössä. Ei ole hiostanut, pitää tuulen, ei kahise, notkea päällä, hyvä huppu ja hihansuut. Pientä nukkaantumista pinnassa, mutta tämä sallittakoon ottaen huomioon käyttöasteen/hinnan. Mustat Kappahlin Woxo-kuorihousut ovat lunastaneet paikkansa täysin. Kestäneet rymyeetulla ehjänä ja siistinä nyt syksyn ja kevään. Uskomatonta, mutta niistä todennäköisesti jää vielä siskollekkin..

Näitä lierihattuja jos sattuu kohdalle muun värisenä niin aivan varmasti nappaan mukaani :)
Tosi jees. Huolisin itsellenikin..