Olen oikeastaan suorastaan sanaton.
Mietin sitä kuinka ikävä minulla on ollut Lappeenrantaan, kuinka ikävä minulla on kaikkia ihmisiäni siellä. Sitten mietin miksen ole koko kesänä käynyt siellä. Miksi?
On tuntunut, että kokoajan on ollu vieraita, kamalasti tekemistä mitä ei ole juurikaan voinut lykätä ja sitten olen vähän niinkuin odottanut hetkeä jolloin pääsisimme matkaan koko perheenä. Ja olisinko ollut toisinaan vähän väsynytkin?
Mene ja tiedä, osa syistä on päteviä, osa ei. Jokatapauksessa kesällä jäi käymättä ja siitä vähän paha mieli. Enkä haluaisi menettää sitä matalaa kynnystä lähteä..vai joko se on menetetty..?
Tänään on ollut niin mukava päivä, että ihan itkettää. Olen niin niin onnellinen siitä kuinka ihania ihmisiä olen elämääni saanut.
Nyt halin mielessäni vielä ne tänään käyneet ja sitten kaikki muutkin. Jos teitä korvan takaa kutittaa niin minä se vain olen.
Olette rakkaita, niin niin tärkeitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti