Vuosi sitten tukka katkaistiin pakon edessä puoliksi. En muista, että olisin pitänyt sitä koskaan auki. Muuta kuin ne kampaajakäyntiä seuraavat päivät, ennen kuin tukka pestään ekan kerran.
Joku viikko sitten nappasin jo hyvin pituutta saaneet karvat saksilla poikki. Ne toimi yllättävän hyvin. Jonkun kerran tuli pidettyä vapaanakin. Ei sitä ainaista ponihäntää..
Nyt kävin kampaajalla vähän raitoja hakemassa. Samalla kampaajan kanssa mietittiin, miten tukkaa lähdettäisiin leikkaamaan. Halusin edestä pidemmät ja niskasta ihan lyhyet. Kasvoja kehystämään leikattiin etureunoihin hieman eripituisia hiuksia. Ja voi mikä jäätävä kihara ilmestyi kasvojen oikealle puolelle 8/
No se korjaantui kyllä kun vielä vähän lyhennettiin ja ohennettiin :)
Olin tosi tyytyväinen kun tulin kampaajalta kotiin, tukka suoristettuna.
Vaikka kuinka koittaa aina varautua siihen pesunjälkeiseen tilanteeseen, tulee se aina yhtä suurena järkytyksenä :D
Ajattelin, että hius menee lyhyempänä entistä enemmän kiharalle. Luulin väärin. Se ei olekkaan enää kihara, mutta ei ole suoraakaan nähnyt. JA etuhiuksiin ilmestyy se jäätävä laine. Jota ei saa taltutettua muulla kuin suoristusraudalla.
Ja koska olen laiska..eikä meillä ole vessoissa vielä pistorasioita.. annoin suoristusraudan maata laatikossaan ja nappasin päähän mustan trikoisen pannan. Ollen samalla itseeni hyvin pettynyt, en sit kuitenkaan jaksa ja osaa laittaa uutta kivaa tukkaani. Pah.
Jep. Vaihdoin minimaaliseen ponnariin ja pinniin. Ja olin ihan hajalla :D
Mutta eipä heitetä kirvestä kaivoon het`sillään, vaan tuumaillaan ja katsellaan. JA opetellaan laittamaan sitä tukkaa :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti